Metsän arvo – mistä se muodostuu ja paljonko metsäsi on arvoinen?

Metsän arvo on se rahamäärä, jonka metsästä voi laskea puuston, nuorten metsien ja maapohjan perusteella. Suurin osa arvosta on tavallisesti puustossa: myytävässä tukissa ja kuidussa. Sen päälle tulevat kasvatusmetsien odotusarvo, taimikot ja maapohja. Tässä artikkelissa käyn läpi, mistä osista metsätilan arvo muodostuu, miten Oksio laskee jokaisen osan ja miksi metsän arvo hehtaarilta vaihtelee Oksion demotiloilla noin 3 100 eurosta yli 21 000 euroon.

Esimerkkinä on Metsänomistajan esimerkkitila: noin 27 hehtaarin metsätila Etelä-Pohjanmaalla. Se on kenen tahansa Oksion käyttäjän avattavissa, joten kaikki alla olevat luvut voi tarkistaa itse. Luvut on luettu sovelluksesta 5.10.2026, ja ne muuttuvat, kun kantohinnat päivittyvät.

Mistä metsän arvo muodostuu?

Metsän arvo lasketaan yleensä summa-arvomenetelmällä: tila jaetaan osiin, jokainen osa arvotetaan omalla tavallaan ja osat lasketaan yhteen. Oksio laskee arvon kuvio kerrallaan Metsäkeskuksen avoimesta metsävaratiedosta. Kuvio on metsän osa, jonka puusto ja kasvupaikka ovat suunnilleen samanlaisia, esimerkiksi 84-vuotias kuusikko kuivahkolla kankaalla. Jokaiselle kuviolle lasketaan neljä osaa:

1. Puusto kantohinnoin. Kauppakelpoisen tukin ja kuidun arvo pystykaupan hinnoilla eli se, mitä puusta saisi myymällä sen pystyyn.
2. Kasvatusmetsien odotusarvolisä. Nuoren ja varttuneen kasvatusmetsän puusto on arvokkaampaa kuin sen tämänhetkinen hakkuuarvo, koska se kasvaa vielä arvokkaammaksi. Lisä kertoo tämän eron.
3. Taimikot. Taimikosta ei saa vielä myytävää puuta, joten sen arvo lasketaan siitä, mitä perustaminen ja hoito alueella keskimäärin maksavat korkoineen. Arvo on kuitenkin enintään se, minkä samanikäinen mallimetsikkö laskennallisesti tuottaa.
4. Maapohja. Paljaan metsämaan arvo. Oksio näyttää sen kahtena osana: tuottoarvona ja markkinalisänä.

Tilan arvo on kuvioiden arvojen summa. Esimerkkitilalla se jakautuu näin:

Puusto on 83 prosenttia arvosta, maapohja ja odotusarvolisä kumpikin noin 8 prosenttia ja taimikot alle kaksi. Jakauma seuraa tilan ikärakennetta. Tilan 27,2 metsämaan hehtaarista 17,0 hehtaaria on varttunutta kasvatusmetsää, 5,1 hehtaaria nuorta kasvatusmetsää, 4,2 hehtaaria taimikoita ja aukeaa ja 0,8 hehtaaria uudistuskypsää metsää.

(avaa kuvan täysikokoisena uuteen välilehteen)

Metsän arvon laskentaa vaihe vaiheelta käsittelen tarkemmin artikkelissa metsän arvon laskeminen. Tässä keskityn siihen, mitä kukin osa tarkoittaa ja mikä niihin vaikuttaa.

Puuston hakkuuarvo on metsän arvon suurin osa

Puuston hakkuuarvo on yksinkertaisin ymmärtää: kuvion tukki- ja kuitukuutiot kerrotaan kantohinnoilla. Koska se on yleensä valtaosa koko arvosta, sen pitää myös olla oikein. Siksi Oksio tekee siinä muutaman valinnan, jotka kannattaa tuntea.

Kantohinnat: 12 kuukauden keskiarvo omalta hinta-alueelta

Puun hinta vaihtelee kuukaudesta toiseen, ja isolla tilalla yksittäisen kuukauden hinta voi heilauttaa arvoa kymmeniätuhansia euroja. Oksio käyttää siksi Luonnonvarakeskuksen kantohintojen 12 kuukauden keskiarvoa tilan omalta hinta-alueelta. Esimerkkitilan arvo on laskettu Etelä-Pohjanmaan hinnoilla jaksolta syyskuu 2025–elokuu 2026.

Vertailuksi tilasivulla näkyy puuston arvo myös viimeisimmän kuukauden hinnoin. Esimerkkitilalla se on 177 559 euroa eli 0,2 prosenttia (387 euroa) vähemmän kuin keskihinnoin. Etelän kuusikossa, jonka puuston arvo on lähes kymmenkertainen, ero on samaan aikaan 2 prosenttia eli 32 797 euroa toiseen suuntaan.

(avaa kuvan täysikokoisena uuteen välilehteen)

Kantohinta on pystykaupan hinta, eli ostaja hoitaa hakkuun ja kuljetuksen. Se on jo metsänomistajan nettohinta, joten korjuukuluja ei vähennetä erikseen. Ajantasaiset hinnat kaikille kahdeksalle hinta-alueelle näkyvät Oksion avoimella Puun hinnat -sivulla, jonka voi avata ilman tunnusta.

(avaa kuvan täysikokoisena uuteen välilehteen)

Hakkuutapa ratkaisee hinnan

Luken kantohinnat julkaistaan hakkuutavoittain, ja uudistushakkuussa eli päätehakkuussa kuutiosta maksetaan enemmän kuin harvennuksessa. Esimerkkitilan hinta-alueella mäntytukki maksoi 12 kuukauden keskihinnoin uudistushakkuussa 76,99 ja harvennuksessa 66,23 euroa kuutiolta. Oksio hinnoittelee kuvion sillä hakkuutavalla, joka sille kuuluu: uudistuskypsä kuvio uudistushakkuun, varttunut kasvatusmetsä harvennuksen ja nuori kasvatusmetsä ensiharvennuksen hinnoin. Uudistuskypsäksi lasketaan myös kasvatusmetsä, jolle Metsäkeskus ehdottaa uudistushakkuuta tai joka on jo kiertoaikansa ikäinen.

Esimerkkitilalta löytyy molemmat. Kuvio 5 on 84-vuotias kuusikko, jolle Metsäkeskus ehdottaa avohakkuuta vuodelle 2031. Metsävaratiedossa se on vielä varttunut kasvatusmetsä, mutta ehdotuksen vuoksi Oksio arvottaa sen uudistuskypsänä. Kuvio 12 on 53-vuotias männikkö, jolle ehdotetaan ensiharvennusta.

(avaa kuvan täysikokoisena uuteen välilehteen)

Uudistushakkuuta odottava kuusikko

(avaa kuvan täysikokoisena uuteen välilehteen)

Harvennusikäinen männikkö

Harvennettavalla männiköllä samat laskut antavat tukille noin 67 ja kuidulle noin 21 euroa kuutiolta (2 005 € / 30 m³ ja 3 405 € / 165 m³). Ero johtuu ennen kaikkea hakkuutavasta: harvennuksen kantohinnat ovat alempia kuin uudistushakkuun. Kuvio 12 saa tämän lisäksi odotusarvolisän, josta lisää alempana.

Tukin osuus painaa eniten

Tukki on kuutiolta noin kolme kertaa kuitua arvokkaampaa: esimerkkitilan hinta-alueella mäntytukki maksoi 12 kuukauden keskihinnoin 74,63 ja mäntykuitu 22,62 euroa kuutiolta. Esimerkkitilan myytävästä puusta tukkia on noin 40 prosenttia kuutioista (1 634 m³ tukkia ja 2 437 m³ kuitua), mutta puuston arvosta tukin osuus on 69 prosenttia (122 320 € / 177 946 €). Kahden samankokoisen kuvion arvo voi siksi erota paljon, jos toisessa on enemmän järeää puuta.

Sekametsässä tukki jaetaan puulajeille niiden omilla tukkiosuuksilla, jotka Oksio on laskenut Metsäkeskuksen aineistosta hinta-alueittain. Jokainen laji hinnoitellaan omalla hinnallaan. Muuten koivun osuus hinnoiteltaisiin liian suurena, koska lehtipuusta tukkia on selvästi pienempi osa kuin männystä tai kuusesta.

Kuviotieto päivitetään arviopäivään

Metsävaratieto kuvaa metsää tiettynä päivänä, ja se päivittyy viiveellä. Oksio tekee siihen kaksi korjausta ennen laskentaa:

• Kuluvan kasvukauden kasvu. Metsäkeskuksen kuviotiedot ovat vuoden alun tilassa, ja seuraavan vuoden tilaan ne päivittyvät vasta syksyllä. Kun kasvukausi on päättynyt (31.7. alkaen), Oksio lisää kuvioon sen vuoden kasvun. Muuten arvosta puuttuisi kesän kasvu, kunnes tieto päivittyy.
• Ilmoitetut hakkuut. Kun uudistushakkuusta on tehty metsänkäyttöilmoitus 12–36 kuukautta sitten eikä kuviotieto vielä näytä hakkuuta, kuvio lasketaan hakatuksi. Ilmoitettu uudistushakkuu toteutuu lähes aina, mutta tieto päivittyy hitaasti. Harvennusta ei lasketa tehdyksi automaattisesti, mutta sen voi merkitä itse.

Molemmat korjaukset tehdään siksi, ettei arvo näyttäisi väärää kuvaa metsästä, jota ei enää ole sellaisena kuin tieto sen kertoo.

Kasvatusmetsien odotusarvolisä

Nuoren tai varttuneen kasvatusmetsän puusto on arvokkaampaa kuin sen tämänhetkinen hakkuuarvo. Esimerkkitilan 53-vuotiaan männikön (kuvio 12) kauppakelpoisesta puusta vain noin 16 prosenttia on nyt tukkia. Kasvamaan jätettynä samoista puista tulee myöhemmin tukkia. Odotusarvolisä on tämän tulevan arvonnousun nykyarvo.

Oksio laskee lisän omalla mallillaan avoimesta datasta. Malli kuvaa keskimääräisen metsikön alueittain, puulajeittain ja kasvupaikoittain: sen tulevat hakkuutulot, metsänhoidon kulut ja maan koron. Tulevat tulot diskontataan nykyhetkeen 4 prosentin korolla. Kun nykyarvo jaetaan saman metsikön hakkuuarvolla, saadaan kerroin. Kerroin on suurimmillaan nuorella metsällä ja pienenee iän myötä, kunnes se on kiertoajan lopussa noin 1. Lisä on kuvion hakkuuarvo kerrottuna luvulla (kerroin − 1). Kerroin on enintään 2,0, ja lisä on enintään mallimetsikön oma lisä hehtaarilta.

Ensiharvennusikää nuoremman kasvatusmetsän hakkuuarvo on niin pieni, että kertoimella kertominen monistaisi sen epätarkkuuden. Sen arvo lasketaan siksi kustannusarvona kuten taimikolla, enintään mallimetsikön odotusarvoon asti, ja odotusarvolisä on tämän ja hakkuuarvon erotus, ellei kertoimella laskettu lisä ole suurempi.

Muutama yksityiskohta pitää lisän kohtuullisena:

• Jos kuvio on jo harvennusrajan yläpuolella, harvennuksessa lähtevä puu vähennetään ennen kertoimen käyttöä. Sama kuutio ei näin ole arvossa sekä nyt myytävänä puuna että tulevana odotusarvona.
• Uudistuskypsä kuvio ei saa lisää. Sen puusto arvotetaan uudistushakkuun hinnoin, ja kiertoajan lopussa kerroin on muutenkin noin 1.
• Ikä on kehitysikä, joka päätellään puuston keskipituudesta. Lapissa 45-vuotias mutta vain 8-metrinen taimikko on kehitykseltään paljon kalenteri-ikäänsä nuorempi, ja se arvotetaan taimikkona.

Esimerkkitilan kuviolla 12 puusto on 5 410 euroa kantohinnoin ja odotusarvolisä 1 347 euroa. Koko tilalla lisä on 16 044 euroa. Lisä ei ole rahaa, jonka saisi puukaupassa nyt, vaan laskennallinen arvo tulevasta kasvusta. Arvokortissa se on omana rivinään, joten sen osuuden näkee suoraan.

Taimikon arvo lasketaan kustannuksista

Taimikossa ei ole myytävää puuta, mutta se ei ole arvoton. Oksio laskee taimikolle kustannusarvon: mitä metsänviljely ja taimikonhoito maksavat alueella keskimäärin, korkoineen kuvion ikään asti. Kustannukset tulevat Luonnonvarakeskuksen tilastosta toteutuneista metsänhoitotöistä vuosilta 2023–2025.

Kustannusarvolla on yläraja: se on enintään mallimetsikön odotusarvo samassa iässä eli se, minkä keskimääräinen samanlainen metsikkö laskennallisesti tuottaa. Korkoa korolle kasvava kustannus voisi muuten nousta suuremmaksi kuin metsikön koskaan tuottama tulo. Raja tulee usein vastaan: esimerkkitilan kaikilla viidellä taimikkona arvotetulla kuviolla taimikon arvo on odotusarvon suuruinen eikä täysi kustannusarvo. Toisaalta taimikon arvo on aina vähintään sen puuston hakkuuarvo, jos taimikossa on jo myytävää puuta.

Esimerkkitilan Taimikot-rivi on yhteensä 3 348 euroa. Siinä ovat kolme kolmevuotiasta männyntaimikkoa, pieni lehtipuutaimikko ja 21-vuotias nuori männikkö, jossa ei vielä ole kauppakelpoista puuta. Lapin nuoressa männikössä taimikot ovat 112 492 euroa eli neljännes koko arvosta (kuva alempana). Aiheesta enemmän artikkelissa taimikon arvo.

Maapohjan arvo: tuottoarvo ja markkinalisä

Maapohja on paljaan metsämaan arvo ilman puustoa. Sen voi laskea kahdella tavalla, ja Oksio näyttää molemmat:

• Tuottoarvo on paljaan maan tulevien kiertoaikojen hakkuutulojen ja metsänhoitokulujen nykyarvo 4 prosentin korolla. Se on puhtaasti puuntuotannon arvo.
• Markkinataso on 25 prosenttia alueen metsämaan mediaanikauppahinnasta, kerrottuna kasvupaikan kertoimella. Osuus 25 prosenttia on Oksion oletus, ei tilastosta mitattu luku. Alueen hinta tulee Maanmittauslaitoksen kauppahintatilastosta (yli 10 hehtaarin metsätilat, täydet vuodet 2023–2025): oma seutukunta ja maakunta painotettuina niin, että mitä enemmän seutukunnassa on kauppoja, sitä suurempi on sen paino.

Kuviolla käytetään suurempaa näistä. Markkinalisä on niiden erotus: se osa maapohjan arvosta, jota puuntuotanto ei yksin selitä, esimerkiksi metsästys, virkistys ja omistamisen arvo. Tuottoarvo ja markkinalisä näkyvät arvokortissa omina riveinään.

(avaa kuvan täysikokoisena uuteen välilehteen)

Arvokortti

(avaa kuvan täysikokoisena uuteen välilehteen)

Miten maapohja on laskettu

Esimerkkitilan maapohja on 601 euroa metsämaan hehtaarilta, yhteensä 16 352 euroa. Tuottoarvo on vain 113 euroa hehtaarilta, koska tilan metsät kasvavat enimmäkseen kuivahkolla kankaalla (24,4 ha), jonka tuottoarvo on vain 80 €/ha. Markkinataso on tuorekankaalla 900 €/ha ja kuivahkolla kankaalla 690 €/ha, ja niissä on kasvupaikan kertoimet 1,00 ja 0,77. Laskennan alueen hinta on 3 589 €/ha (tilan seutukunta painolla 88 % ja koko Etelä-Pohjanmaa painolla 12 %).

Kolme tarkennusta:

• Taimikoilla ja aukeilla markkinatasosta vähennetään uudistamiskustannus, kuitenkin vähintään tuottoarvoon asti. Taimikon kustannusarvo sisältää jo uudistamisen, ja aukean ostaja joutuu uudistamaan sen itse.
• Kallio- ja lakimetsäkasvupaikkojen maapohjaksi lasketaan 50 €/ha.
• Maapohjalle voi asettaa oman hinnan, jos tuntee alueen hintatason paremmin.

Maapohjan arvoa käsittelen laajemmin artikkelissa maapohjan arvo.

Mitä metsän arvoon ei lasketa

Yhtä tärkeää kuin se, mitä arvoon lasketaan, on se, mitä siihen ei lasketa. Oksio jättää arvon ulkopuolelle kaiken, mitä ei voi perustella puuntuotannolla tai alueen metsämaan hinnalla, ja kertoo jokaisesta erikseen.

• Hakkuukiellon alainen puusto. Jos kuviolla ei saa hakata lainkaan, puuta ei voi myydä eikä ostaja maksa siitä kantohintaa. Puusto, taimikko ja odotusarvolisä siirtyvät omalle rivilleen arvon alle, mutta maapohja jää arvoon. Etelän kuusikossa (kuva alempana) tällaista puustoa on 1 930 m³ ja 138 419 euroa. Osittainen rajoite, esimerkiksi kasvatushakkuiden kielto, ei poista puustoa arvosta.
• Kitu- ja joutomaa, tiet ja vedet. Arvo lasketaan vain metsämaalle. Esimerkkitilalla on 36,0 hehtaarin kiinteistöstä 27,2 hehtaaria metsämaata ja 2,2 hehtaaria joutomaata, jota ei ole mukana. Siksi arvo hehtaarilta lasketaan metsämaan alalla.
• Pelto. Pellolla on aivan oma hintatasonsa. Oksio ehdottaa pellolle erän maakunnan peltokauppojen mediaanista (esimerkkitilalla 4,9 ha, 49 200 euroa), mutta se lisätään arvoon vain, jos käyttäjä valitsee niin.
• Ranta, rakennukset ja tontit. Rannan arvo ei ole laskelmassa. Se voi olla merkittävä etenkin järven rannalla.

Lisätiedoissa näkyy myös herkkyys. Esimerkkitilan arvo nousisi 2,3 prosenttia, jos laskentakorko olisi 3,5 prosenttia, ja laskisi 1,5 prosenttia 4,5 prosentin korolla. Jos osa puusta jäisi hakkuussa myymättä, arvo olisi arviolta enintään 2,6 prosenttia pienempi. Luvut kertovat, kuinka paljon arvo riippuu laskennan oletuksista.

Metsän arvo hehtaarilta vaihtelee paljon

Usein kysytään, paljonko metsä on arvoinen hehtaarilta. Rehellinen vastaus on, että se riippuu ennen kaikkea puustosta ja sijainnista. Oksiossa on Metsänomistajan esimerkkitilan lisäksi kolme kuntien omistamaa demotilaa. Niiden arvot hehtaarilta ovat:

• Etelän kuusikko (Pirkanmaa, 90 ha metsämaata): 21 074 €/ha
• Keski-Suomen sekametsä (301 ha): 10 646 €/ha
• Metsänomistajan esimerkkitila (Etelä-Pohjanmaa, 27 ha): 7 856 €/ha
• Lapin nuori männikkö (139 ha): 3 114 €/ha

Ero on lähes seitsenkertainen. Etelän kuusikossa on puustoa 324 m³/ha, ja suurin osa siitä on tukkia. Lapin tilalla puustoa on 66 m³/ha, ja iso osa arvosta on taimikoissa. Osien suhteet eroavat yhtä paljon kuin kokonaisarvot:

(avaa kuvan täysikokoisena uuteen välilehteen)

Etelän kuusikko

(avaa kuvan täysikokoisena uuteen välilehteen)

Lapin nuori männikkö

Saman tilan sisälläkin arvo keskittyy. Esimerkkitilan kolme arvokkainta kuviota ovat noin neljännes metsämaasta mutta 44 prosenttia arvosta:

Mikä nostaa ja laskee metsän arvoa

• Puuston määrä ja järeys. Kuutiot hehtaarilla ja tukin osuus ratkaisevat suurimman osan arvosta. Varttunut kuusikko tai männikkö on tilan arvokkain osa.
• Puulaji. Kuusi- ja mäntytukista maksetaan selvästi enemmän kuin koivutukista. Elokuussa 2026 Etelä-Pohjanmaan pystykaupassa (kaikkien hakkuutapojen keskihinta) kuusitukki oli 80,48, mäntytukki 75,92 ja koivutukki 48,26 euroa kuutiolta.
• Sijainti. Kantohinnat vaihtelevat hinta-alueittain, ja metsämaan kauppahinta vaihtelee vielä enemmän. Maapohja on Etelän kuusikossa 1 773 €/ha ja Lapin nuoressa männikössä 130 €/ha.
• Kasvupaikka ja kasvu. Rehevä kasvupaikka kasvattaa enemmän puuta, ja se näkyy sekä maapohjan kertoimessa että tulevassa arvossa. Esimerkkitilan puusto kasvaa noin 158 m³ vuodessa. Kantohinnoin kasvu on noin 5 771 euroa vuodessa, kun taimikoiden kasvua ei lasketa.
• Hakkuurajoitteet. Hakkuukiellon alainen puusto ei ole arvossa.
• Ikärakenne. Tila, jolla on paljon taimikoita ja nuorta metsää, on nyt vähemmän arvoinen kuin samankokoinen varttunut tila, mutta sen arvo kasvaa suhteessa nopeammin.

Hehtaarihinnoista enemmän artikkelissa metsän hinta hehtaarilta.

Laskennallinen arvo ja alueen metsätilakaupat

Metsätilan arvo ja metsätilan kauppahinta eivät ole sama asia. Oksio näyttää siksi arvon rinnalla alueen toteutuneet metsätilakaupat: Maanmittauslaitoksen tilastosta yli 10 hehtaarin metsätilojen kauppahinnat hehtaarilta kolmelta viimeisimmältä vuodelta, kuluva vuosi mukaan lukien. Alue on tilan seutukunta, jos siellä on vähintään 30 kauppaa, ja muuten maakunta. Esimerkkitilan alueella eli sen seutukunnassa vuosina 2024–2026 (2026 tammi–syyskuu) kauppoja oli 128, mediaani 3 534 €/ha ja keskiarvo 4 185 €/ha. Jakson mediaani on vuosimediaanien kauppamäärillä painotettu keskiarvo, koska yksittäisiä kauppahintoja ei julkaista. Tilan metsämaalle muunnettuna se olisi mediaanilla noin 96 000 euroa ja keskiarvolla noin 114 000 euroa.

Tämä vertailuluku ei vaikuta arvoon millään tavalla. Se on eri luku kuin maapohjan markkinatason alueen hinta, joka lasketaan täysiltä vuosilta 2023–2025.

(avaa kuvan täysikokoisena uuteen välilehteen)

Alueen metsätilakaupat

(avaa kuvan täysikokoisena uuteen välilehteen)

Ei arvossa ja herkkyys

Laskennallinen arvo 213 690 euroa on yli kaksinkertainen alueen mediaanikauppaan verrattuna. Ero on suuri, mutta sille on syitä:

• Mediaani kuvaa tavallista kaupattua tilaa, ei tätä tilaa. Esimerkkitilalla puustoa on 157 m³/ha, kun maakunnan metsämaalla sitä on keskimäärin 124 m³/ha. Kauppahinta riippuu ennen kaikkea puustosta.
• Kaupoissa on mukana kaikenlaisia tiloja, myös vähäpuustoisia ja hiljattain hakattuja, eikä tilasto kerro niiden puustoa. Joukossa voi olla myös alihintaisia kauppoja.
• Hajonta on suuri. Tilan seutukunnan kauppojen keskihajonta on 2 211 €/ha, eli kaksi samanlaiselta näyttävää tilaa voi vaihtaa omistajaa hyvin eri hinnoilla.

Siksi Oksio näyttää kauppahinnat vertailutietona, ei korjauskertoimena. Toteutunut mediaani ei ole tilan "oikea" arvo, vaan tieto siitä, millä hinnoilla alueen tiloja on viime vuosina myyty. Arvokortissa sanotaan myös suoraan, että metsätilan ostajat maksavat harvoin laskennallista arvoa ja että puukauppa on usein parempi valinta. Myyjälle ero on tärkeä tieto: esimerkkitilan mediaanihinnalla laskettu noin 96 000 euroa on vain runsas puolet tilan puuston arvosta kantohinnoin (177 946 euroa).

Hinnat ovat kunkin vuoden rahassa. Vuoden 2026 kaupat (19 kauppaa tammi–syyskuussa) on jätetty kaaviosta pois, koska vuosi on kesken.

Miten metsän arvo kehittyy

Metsän arvo ei pysy paikallaan: puusto kasvaa, taimikot varttuvat ja hakkuut muuttavat puuston rahaksi. Oksion arvon kehitys -sivu laskee saman summa-arvon vuosi kerrallaan 5–20 vuoden päähän. Oletuksena ennuste on 10 vuotta, hakkuut tehdään Metsäkeskuksen ehdotusvuosina 50 prosentin toteumalla, hinnat pysyvät vakiona ja korko on 4 prosenttia. Jokaisen oletuksen voi muuttaa.

(avaa kuvan täysikokoisena uuteen välilehteen)

Esimerkkitilalla arvo laskee vuonna 2027, koska seitsemälle kuviolle on hakkuuehdotus tälle vuodelle ja ennuste tekee ne seuraavana vuonna. Hakkuu ei kuitenkaan hävitä rahaa: puusto muuttuu hakkuutuloksi. Kun kertyneet hakkuutulot (10 vuodessa 49 113 euroa) lasketaan mukaan, kokonaisuus kasvaa joka vuosi ja on kymmenen vuoden päästä 285 582 euroa eli 33,6 prosenttia nykyistä enemmän. Nykyarvoksi muutettuna 4 prosentin korolla se on 203 320 euroa.

(avaa kuvan täysikokoisena uuteen välilehteen)

Näin selvität oman metsäsi arvon

Oman metsän arvon voi arvioida karkeasti itse, jos tietää puuston määrän ja tukkiosuuden kuvioittain. Kerro tukki- ja kuitukuutiot alueesi kantohinnoilla, lisää taimikoiden ja maapohjan arvo ja muista jättää pois se, mitä ei saa hakata. Käytännössä työ on hidasta, koska kuvioita on kymmeniä ja hinnat vaihtelevat hakkuutavoittain.

Oksiossa vaiheet ovat nämä:

1. Hae tila kiinteistötunnuksella tai paikannimellä ja avaa se.
2. Tilasivulla näkyy heti metsän arvo osineen, arvo metsämaan hehtaarilta ja alueen tilakauppojen vertailuluku. Kartalla kuviot voi värittää arvon, puulajin, iän tai kehitysluokan mukaan.
3. Kuviota napauttamalla näet kuviokortin: puustotiedot, mittauspäivän ja arvolaskelman. Vanha inventointi näkyy mittauspäivästä.
4. Tarkista lisätiedot: mitä arvoon ei ole laskettu, ilmoitetut hakkuut ja herkkyys. Jos harvennus on jo tehty mutta tieto ei näytä sitä, merkitse se tehdyksi. Pellon voi lisätä omana eränään.
5. Katso arvon kehitys ja tee tarvittaessa arvoraportti PDF:nä.

(avaa kuvan täysikokoisena uuteen välilehteen)

Esimerkkitilat ovat auki kaikille tunnuksen luoneille. Oman tilan avaamiseen tarvitaan maksullinen paketti. Pienimmällä, Metsänomistaja-paketilla, voi avata kymmenen uutta tilaa tilausvuodessa. Paketit ja hinnat ovat hinnoittelusivulla, ja kaikki työkalut on kuvattu ominaisuussivulla. Mitä Oksio tarjoaa yksityiselle metsänomistajalle, kerrotaan metsänomistajan sivulla.

Lähteet

Oksion metsän arvon laskenta käyttää vain avointa dataa:

• Suomen metsäkeskus: metsävaratieto (kuviot, puusto, kasvupaikka, hakkuuehdotukset ja -rajoitteet) ja metsänkäyttöilmoitukset. Harvennustarpeen rajat Oksio on johtanut koko maan kuvioiden hakkuuehdotuksista.
• Luonnonvarakeskus (Luke): teollisuuspuun kantohinnat hakkuutavoittain ja hinta-alueittain, metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset sekä maakuntien keskimääräiset puuston tilavuudet.
• Maanmittauslaitos: kiinteistökauppojen tilastot (metsämaan ja pellon kauppahinnat) sekä kartat ja ilmakuvat.