Metsän hinta hehtaarilta 2026 – mitä metsätilasta maksetaan alueittain

Yli 10 hehtaarin metsätilan hehtaarihinta riippuu ensin siitä, missä päin Suomea tila on. Viimeisimmissä toteutuneissa kaupoissa (vuodet 2024–2026, vuoden 2026 kaupat tammi–syyskuulta) maakuntien mediaanihinnat vaihtelivat Lapin 1 391 eurosta Varsinais-Suomen 6 522 euroon hehtaarilta. Etelässä ja idässä hehtaarista on maksettu yli kolme kertaa niin paljon kuin Lapissa.

Alueen keskihinta on hyvä lähtökohta, mutta se ei kerro, mitä sinun metsäsi on arvoinen. Saman seutukunnan sisällä hinnat hajoavat tuhansia euroja hehtaarilta kumpaankin suuntaan, koska metsätilan hinnan ratkaisee ennen kaikkea puusto: kuinka paljon puuta hehtaarilla on, kuinka järeää se on ja kuinka suuri osa siitä on tukkia. Käyn tässä artikkelissa läpi alueittaiset hehtaarihinnat taulukkona ja kaaviona, kerron mistä luvut tulevat ja näytän neljällä Oksion demotilalla, miksi tilan oma arvo hehtaarilta voi olla aivan eri luku kuin alueen keskihinta. Metsän arvon osat puustosta maapohjaan käyn läpi kokonaisuutena artikkelissa metsän arvo.

Kirjoitan tästä, koska hehtaarihinta on ensimmäinen luku, jota metsänomistaja yleensä etsii, kun perikunta miettii tilan myymistä tai naapurin palsta tulee kaupan. Luku on helppo löytää, mutta helppo myös lukea väärin. Kun rakensimme Oksioon Alueen tilakaupat -kortin, päätimme näyttää kauppahinnat juuri siksi rinnakkain tilan oman laskennallisen arvon kanssa emmekä niiden sijaan.

Metsän hinta hehtaarilta alueittain: kaupat 2024–2026

Alla olevat luvut ovat Maanmittauslaitoksen kiinteistökauppojen tilastopalvelusta, ja samat luvut näkyvät Oksiossa jokaisen tilan arvon alla Alueen tilakaupat -kortissa. Tilastossa ovat mukana rakentamattomat kiinteistöt, joilla on pelkkää metsämaata ja pinta-alaa yli 10 hehtaaria, ja niistä vain edustaviksi luokitellut kaupat. Pienet palstat, rakennetut tilat ja peltoa sisältävät tilat eivät ole luvuissa.

Jakso on kolme viimeisintä vuotta: 2024, 2025 ja kuluvan vuoden 2026 kaupat tammi–syyskuulta eli ne, jotka olivat tilastossa sen päivittyessä 28.9.2026. Otsikon "2026" tarkoittaa, että nämä ovat vuonna 2026 tuoreimmat saatavilla olevat toteutuneet kaupat, ei ennustetta. Suurin osa kaupoista on vuosilta 2024 ja 2025: vuoden 2026 kauppoja on 1 538 eli noin neljännes. Kolmen vuoden jakso tasoittaa satunnaisuutta: pienessä maakunnassa yhden vuoden mediaani voi perustua muutamaan kymmeneen kauppaan.

Jakson mediaani ei ole kolmen vuoden kauppojen tarkka mediaani vaan vuosimediaanien kauppamäärillä painotettu keskiarvo. Kerron alempana, miksi.

Taulukosta erottuu neljä hintatasoa:

• Lounais- ja Etelä-Suomi (Varsinais-Suomi, Häme, Uusimaa, Pirkanmaa): mediaani noin 6 100–6 500 €/ha. Puustoa on metsämaalla keskimäärin 160–173 m³/ha.
• Itä- ja Keski-Suomi (Savo, Karjala, Kymenlaakso, Keski-Suomi, Satakunta): noin 5 000–5 900 €/ha. Etelä-Savo on tässä ryhmässä kärjessä.
• Pohjanmaa (Pohjanmaa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa): noin 3 200–3 900 €/ha. Metsämaan keskitilavuus on matalampi, Keski-Pohjanmaalla 108 m³/ha.
• Pohjois-Suomi (Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi): 1 400–2 700 €/ha. Lapin metsämaalla on puuta keskimäärin 82 m³/ha, puolet Hämeen määrästä.

Puuston keskitilavuus ja kauppahinta kulkevat taulukossa pitkälti käsi kädessä. Se ei ole sattumaa: ostaja maksaa metsätilasta ennen kaikkea puusta, jonka hän voi joskus myydä. Poikkeuksiakin on. Pohjanmaalla puustoa on keskimäärin saman verran kuin Keski-Suomessa, mutta hehtaarihinta on noin 1 400 euroa pienempi.

Seutukuntien erot ovat vielä suurempia

Maakunta on iso alue. Oksio käyttää siksi seutukunnan lukuja aina, kun seutukunnassa on jaksolla vähintään 30 kauppaa, ja vasta muuten maakunnan lukuja. Seutukuntatasolla hajonta kasvaa. Esimerkiksi Pirkanmaan sisällä Lounais-Pirkanmaan seutukunnan mediaani oli 7 098 €/ha ja Luoteis-Pirkanmaan 4 676 €/ha. Niistä seutukunnista, joissa kauppoja oli vähintään 30, kalleimpia olivat Loimaan (7 623 €/ha) ja Salon (7 131 €/ha) seutukunnat ja edullisimpia Pohjois-Lappi (1 069 €/ha) ja Tunturi-Lappi (1 101 €/ha). Saman maakunnan seutukuntien ero voi olla suurempi kuin monen maakunnan välinen ero.

Mitä hehtaarihinta sisältää ja mitä ei

Tilaston hehtaarihinta on kauppahinta hehtaaria kohden. Hinnassa on mukana kaikki, mitä kaupassa myytiin: maa, puusto ja mahdolliset muut hyödyt, kuten metsästys tai ranta. Erikseen niitä ei tilastossa eritellä. Siksi saman alueen kahden kaupan hehtaarihinnat voivat erota kaksin- tai kolminkertaisesti ilman, että kumpikaan on "väärä".

Rajaus kannattaa pitää mielessä myös toiseen suuntaan. Alle 10 hehtaarin palstat eivät ole luvuissa, eivätkä tilat, joilla on rakennuksia tai peltoa. Jos myyt kuuden hehtaarin palstaa tai tilaa, jolla on mökki, alueen luku ei kuvaa suoraan sinun kauppaasi. Oksio näyttää pellon, rannan sekä kitu- ja joutomaan tilan tarkemmissa tiedoissa omina rivinään: ne eivät ole metsän arvossa, ja pellolle voi lisätä oman peltoerän.

(avaa kuvan täysikokoisena uuteen välilehteen)

Miten metsän hehtaarihinta on kehittynyt?

Metsätilojen hinnat ovat nousseet kymmenessä vuodessa selvästi kaikkialla. Alla on viiden maakunnan mediaanihinta vuosittain 2015–2026. Hinnat ovat kunkin vuoden rahassa eli inflaatiota ei ole poistettu, ja vuoden 2026 luku kattaa tammi–syyskuun kaupat.

Esimerkiksi Etelä-Savossa mediaani nousi vuoden 2015 3 335 eurosta vuoden 2025 6 004 euroon hehtaarilta ja Etelä-Pohjanmaalla 2 184 eurosta 3 701 euroon. Lapissa hinta on noussut 788 eurosta 1 402 euroon. Suurin hyppäys osui useimmissa maakunnissa vuosille 2021–2023. Yksittäisen maakunnan vuosiluku heiluu: Pirkanmaan mediaani laski vuonna 2025 edellisvuodesta, vaikka suunta on pitkällä aikavälillä ylöspäin. Siksi Oksio näyttää kolmen vuoden jakson eikä yhtä vuotta.

Mediaani ja keskiarvo: miksi kaksi lukua?

Oksio näyttää alueen kaupoista sekä mediaanin että keskiarvon. Vuoden mediaani on keskimmäinen kauppa: puolet tiloista on myyty halvemmalla ja puolet kalliimmalla. Keskiarvo on jaksolla joka maakunnassa mediaania suurempi. Se kertoo, että joukossa on selvästi kalliimpia kauppoja, jotka vetävät keskiarvoa ylös mutta eivät mediaania.

Tärkein luku on kuitenkin keskihajonta. Se on Etelä- ja Keski-Suomen maakunnissa noin 1 900–3 000 euroa hehtaarilta, eli tyypillinen kauppa poikkeaa keskiarvosta tuon verran. Esimerkiksi Pirkanmaalla keskiarvo on 6 460 €/ha ja keskihajonta 2 728 €/ha, joten keskiarvosta yhden keskihajonnan päähän ulottuu väli noin 3 700–9 200 euroa hehtaarilta. Hehtaarihinta ei ole tilan hinta vaan tilastollinen keskikohta hyvin erilaisten tilojen joukosta.

Miksi alueen hehtaarihinta ei kerro, mitä sinun metsäsi on arvoinen

Kun metsätila myydään, ostaja ostaa maan ja kaiken sen päällä kasvavan puun. Kahdella samassa kylässä sijaitsevalla 30 hehtaarin tilalla voi olla täysin eri määrä myytävää. Toisella kasvaa järeä kuusikko, joka on valmis päätehakkuuseen, toisella viisi vuotta sitten istutettu taimikko. Molemmat menevät tilastoon samana "yli 10 ha:n metsätilana". Nämä tekijät ratkaisevat, mihin kohtaan alueen hintajakaumaa oma tilasi asettuu:

1. Puuston määrä. Kuutiot hehtaarilla ovat hinnan tärkein yksittäinen selittäjä. Vertailukohta on oman maakunnan metsämaan keskitilavuus, joka on taulukossa: Pirkanmaalla 163 m³/ha, Lapissa 82 m³/ha.
2. Kehitysluokka. Uudistuskypsästä metsästä saa rahaa heti, varttuneesta kasvatusmetsästä harvennuksina ja myöhemmin. Taimikko on arvokas, mutta tulot ovat vuosikymmenten päässä, ja ostaja ottaa sen huomioon.
3. Tukkiosuus ja puulaji. Männyn ja kuusen tukista maksetaan pystykaupassa runsaat kolme kertaa niin paljon kuin kuidusta. Järeässä kuusikossa suurin osa kuutioista on tukkia, nuoressa männikössä kuitua.
4. Maapohjan laatu. Rehevä kangas kasvaa nopeammin kuin karu, ja seuraava puusukupolvi on sillä arvokkaampi. Kasvupaikka näkyy sekä puuston kasvussa että maapohjan arvossa.
5. Sijainti. Kantohinnat vaihtelevat alueittain, ja kysyntä on suurinta siellä, missä ostajia on paljon. Tieyhteys, korjuuolot ja etäisyys tehtaalle vaikuttavat siihen, mitä puusta käteen jää.
6. Muut tekijät. Ranta, suojelualueet ja ympäristörajoitteet, metsästysoikeudet ja tilan muoto voivat nostaa tai laskea hintaa. Osa niistä ei näy puuston arvossa lainkaan.

Puun hinnat alueittain näet Oksion kantohintasivulta. Ne ovat puuston arvon toinen puolikas: kuutiot kertovat, paljonko puuta on, ja kantohinnat, mitä siitä maksetaan. Puuston hakkuuarvo on metsän arvon suurin osa, ja sen laskemisesta kerron metsän arvon osista kertovassa artikkelissa.

(avaa kuvan täysikokoisena uuteen välilehteen)

Neljä demotilaa: arvo hehtaarilta verrattuna alueen kauppoihin

Otetaan neljä oikeaa metsätilaa, jotka kuka tahansa voi avata Oksiossa maksuttomalla tunnuksella: Metsänomistajan esimerkkitila Etelä-Pohjanmaalla, Etelän kuusikko Pirkanmaalla, Keski-Suomen sekametsä ja Lapin nuori männikkö. Vertaan jokaisen tilan Oksion laskemaa arvoa metsämaan hehtaarilta tilan oman alueen toteutuneisiin kauppahintoihin. Luvut on luettu Oksiosta 5.10.2026, ja ne muuttuvat kantohintojen päivittyessä.

Jokaisella tilalla laskennallinen arvo hehtaarilta on selvästi alueen mediaanikauppahintaa suurempi. Erot eivät kuitenkaan synny samasta syystä, ja juuri siksi niitä kannattaa katsoa tila kerrallaan.

Metsänomistajan esimerkkitila: puustoa enemmän kuin alueella keskimäärin

Esimerkkitilalla on 27,2 hehtaaria metsämaata ja 28 kuviota. Oksion arvo on 7 856 euroa metsämaan hehtaarilta. Tilan seutukunnassa 128 metsätilakaupan mediaani oli 3 534 €/ha ja keskiarvo 4 185 €/ha. Tilan metsämaalla kasvaa puuta 157 m³/ha, kun Etelä-Pohjanmaan metsämaan keskiarvo on 124 m³/ha. Arvon kantava osa on puusto, 177 946 euroa, josta tukkia on 1 634 m³ ja kuitua 2 437 m³. Kasvatusmetsien odotusarvolisä, taimikot ja maapohja ovat yhteensä alle 36 000 euroa.

(avaa kuvan täysikokoisena uuteen välilehteen)

Metsänomistajan esimerkkitilan arvokortti

(avaa kuvan täysikokoisena uuteen välilehteen)

Etelän kuusikon arvokortti

Etelän kuusikko: järeä tukkipuu nostaa hehtaariarvon moninkertaiseksi

Etelän kuusikon 90 hehtaarin metsämaalla on puuta 324 m³/ha, lähes kaksinkertaisesti Pirkanmaan keskiarvoon (163 m³/ha) nähden. Arvoon lasketusta puusta 70 prosenttia on tukkia, kun esimerkkitilalla osuus on 40 prosenttia. Siksi myös kuution keskiarvo on eri: Etelän kuusikossa puuston arvo on noin 64 euroa kuutiolta, esimerkkitilalla noin 44 euroa. Tuloksena on 21 074 euroa hehtaarilta, kun Tampereen seutukunnan 114 kaupan mediaani oli 6 645 €/ha.

Yksittäinen kuvio näyttää eron vielä selvemmin. Tilan arvokkain kuvio on 6,5 hehtaarin uudistuskypsä kuusikko lehtomaisella kankaalla. Puuta on 442 m³/ha, josta tukkia 354 m³/ha. Kuvion arvo on 213 896 euroa eli noin 33 100 euroa hehtaarilta, viisinkertaisesti alueen mediaanikauppahintaan verrattuna.

(avaa kuvan täysikokoisena uuteen välilehteen)

Keski-Suomen sekametsä: suuri tila, tavallista puustoisempi

Keski-Suomen sekametsän 300,8 hehtaarin metsämaalla on 159 kuviota, ja puuta on 172 m³/ha, kun Keski-Suomen keskiarvo on 147 m³/ha. Arvo hehtaarilta on 10 646 euroa, ja Jyväskylän seutukunnan 116 kaupan mediaani oli 5 485 €/ha. Tukkia on puolet arvoon lasketusta puusta. Isolla tilalla vaihtelu on suurta: arvokkain kuvio on yli 300 000 euron arvoinen, ja kartta kannattaa värittää arvon mukaan, jotta näkee, missä tilan arvo oikeasti on.

(avaa kuvan täysikokoisena uuteen välilehteen)

Lapin nuori männikkö: taimikoiden arvo, ei hakattavaa puuta

Lapin tilalla puuta on 66 m³/ha eli vähemmän kuin Lapin metsämaalla keskimäärin (82 m³/ha). Silti arvo on 3 114 euroa hehtaarilta, kun Tunturi-Lapin seutukunnan 107 kaupan mediaani oli 1 101 €/ha. Ero ei selity puuston määrällä. Suuri osa arvosta on taimikoissa: niiden arvo on 112 492 euroa eli neljännes koko tilan arvosta. Taimikon arvo on kustannusarvo, jolla on katto: uudistamisen ja hoidon kustannukset sekä maan korko laskentakorolla kuvion ikään, kuitenkin enintään taimikon odotusarvo eli se, mitä taimikolta voi tulevaisuudessa odottaa, ja vähintään sen puuston hakkuuarvo. Arvo ei siis perustu siihen, mitä taimikosta saisi tänään hakkuussa.

Esimerkiksi tilan 12,6 hehtaarin varttunut kuusitaimikko on 45-vuotias, ja puuta on 40 m³/ha. Hakattavaa tukkia siinä ei juuri ole, mutta kuvion arvo on 31 152 euroa, noin 2 480 euroa hehtaarilta. Taimikon arvosta kerron tarkemmin artikkelissa taimikon arvo.

(avaa kuvan täysikokoisena uuteen välilehteen)

Varttuneen taimikon arvo

(avaa kuvan täysikokoisena uuteen välilehteen)

Arvokortti puhelimessa

Mitä neljä tilaa opettavat

Neljä tilaa, neljä eri syytä sille, miksi arvo hehtaarilta poikkeaa alueen keskihinnasta:

• Puuston määrä: Etelän kuusikossa on puuta lähes kaksinkertaisesti maakunnan keskiarvoon nähden, ja se näkyy suoraan arvossa.
• Tukkiosuus: sama kuutio on järeässä kuusikossa arvokkaampi kuin kuitupuuvaltaisessa metsässä. Puuston arvo kuutiota kohden vaihteli demotiloilla noin 39 eurosta 64 euroon.
• Kehitysluokka: Lapin tilalla arvoa on taimikoissa, joista ei saa hakkuutuloja vuosikymmeniin. Laskennallinen arvo on olemassa, mutta ostaja painottaa sitä vähemmän kuin hakattavaa puuta.
• Tilan koko ja kirjo: Keski-Suomen sekametsän kaltaisella suurella tilalla on kaikkea, ja hehtaarikohtainen keskiarvo kätkee alleen sekä arvokkaat että vähäarvoiset kuviot.

Yhteistä kaikille on, että tilan arvo hehtaarilta on laskettavissa vain tilan omista kuvioista. Alueen kauppahinta kertoo, mihin tavalliset kaupat ovat asettuneet, mutta ei sitä, onko oma tilasi tavallinen.

Mistä arvo hehtaarilta muodostuu?

Oksion arvo on summa-arvo: puuston arvo kantohinnoin, kasvatusmetsien odotusarvolisä, taimikoiden arvo ja maapohjan arvo lasketaan kuvioittain ja lasketaan yhteen. Puusto hinnoitellaan tilan oman hinta-alueen 12 kuukauden keskimääräisillä kantohinnoilla. Laskentatavan käyn tarkemmin läpi artikkelissa metsän arvon laskeminen, ja kokonaiskuvan arvon osista saat artikkelista metsän arvo – mistä se muodostuu.

Kun demotilojen arvon osat jaetaan metsämaan hehtaareille, ero tilojen välillä näkyy selvästi:

Kolmella tilalla neljästä puusto on yli 80 prosenttia arvosta. Maapohja on Etelän kuusikolla 1 773 €/ha ja Lapin tilalla 130 €/ha. Ero syntyy kahdesta asiasta: rehevä eteläinen kangas kasvattaa puuta paljon nopeammin kuin pohjoinen maa, ja metsämaasta maksetaan etelässä enemmän.

Oksio laskee maapohjalle kaksi lukua ja käyttää niistä suurempaa: maan tuottoarvon eli maan odotusarvon puuntuotannosta ja markkinatason. Markkinataso on 25 prosenttia alueen metsämaan mediaanikauppahinnasta vuosilta 2023–2025 kerrottuna kasvupaikan kasvukyvyllä. Osuus 25 % on Oksion valinta, ei suoraan lähteestä otettu luku. Taimikoilla ja aukeilla markkinatasosta vähennetään uudistamiskustannus, koska taimikon arvo sisältää sen jo. Markkinataso on useimmiten tuottoarvoa suurempi: Lapin tilan 130 eurosta tuottoarvoa on hehtaarilla vain noin 12 euroa. Tämä maapohjan markkinataso on ainoa kohta, jossa kauppahinnat ovat mukana Oksion metsän arvossa. Alueen tilakaupat -kortin luvut ovat erillinen vertailutieto, eivätkä ne vaikuta arvoon. Tarkemmin aiheesta kerron artikkelissa maapohjan arvo.

Miksi laskennallinen arvo ja kauppahinta eroavat?

Demotilojen vertailusta voisi päätellä, että Oksion luvut ovat kaksi tai kolme kertaa liian suuria. Johtopäätös olisi väärä, mutta niin olisi myös päinvastainen: että alueen mediaanikauppahinta olisi tilan "oikea" hinta. Luvut mittaavat eri asioita, ja eron selittää usea tekijä yhtä aikaa.

1. Demotilat eivät ole keskivertotiloja

Kolmella tilalla neljästä on enemmän puuta hehtaarilla kuin maakunnassa keskimäärin, Etelän kuusikolla lähes kaksinkertaisesti. Alueen kauppoihin mahtuu kaikenlaisia tiloja, myös hiljattain hakattuja ja nuoren metsän tiloja. Tilastossa ei kerrota myytyjen tilojen puustoa, joten emme tiedä, millaisesta tilasta mediaanihinta on maksettu.

2. Laskennallinen arvo on summa-arvo

Oksion arvo kertoo, mitä puusto on arvoinen nykyisillä kantohinnoilla, kun siihen lisätään kasvatusmetsien odotusarvolisä, taimikot ja maapohja. Puusto on hinnoiteltu ikään kuin se myytäisiin nyt, vaikka osa siitä hakataan vasta vuosien päästä, eikä arvosta ole vähennetty veroja eikä kaupantekokuluja. Ostaja joutuu kuitenkin odottamaan tuloja, ottamaan riskin puun hinnan ja metsätuhojen kehityksestä ja maksamaan hakkuutuloistaan veroa. Siksi metsätilan ostaja maksaa harvoin koko laskennallista arvoa, ja tämä lukee myös Oksion Alueen tilakaupat -kortissa.

3. Toteutunut kauppahinta ei ole totuus

Toisaalta mediaanihinnan takana on myös kauppoja, joissa myyjä on saanut vähemmän kuin olisi voinut. Myyjällä ei aina ole ajantasaista tietoa puustostaan, tilaa ei ole kilpailutettu tai kauppa on tehty kiireellä esimerkiksi perinnönjaossa. Tilasto kertoo, mitä on maksettu, ei sitä, mitä olisi kannattanut maksaa. Jos oman tilan laskennallinen arvo on selvästi alueen kauppahintoja suurempi, syy voi olla tilan puustossa, mutta myös siinä, että alueen kaupat ovat jääneet alakanttiin.

Puuston arvo on luku, jonka varaan tehdään oikeita päätöksiä: myydäänkö puuta, ostetaanko tila ja mitä hakataan. Siksi sen pitää perustua tilan omiin kuvioihin ja ajantasaisiin kantohintoihin eikä alueen keskiarvoon. Laskennallisen arvon ja alueen metsätilakauppojen suhdetta käsittelen myös metsän arvoa käsittelevässä artikkelissa.

Kun ostat metsätilaa

Hehtaarihintaa katsoo myös ostaja, ja hänelle sama varoitus pätee toisin päin. Alueen mediaanin alittava pyyntihinta ei tarkoita edullista tilaa, jos puusto on juuri hakattu. Mediaania suurempi hinta voi taas olla perusteltu, jos tilalla on paljon uudistuskypsää tukkipuuta.

Ostajan kannattaa käydä läpi ainakin nämä:

• Puuston kuutiot ja niiden ikä. Kuinka paljon hakattavaa puuta on nyt, kuinka paljon kymmenen vuoden päästä ja kuinka paljon on taimikkoa, joka vaatii hoitoa ennen kuin se tuottaa mitään.
• Kuviotiedon ikä. Puustotiedot on mitattu eri vuosina. Vanhassa tiedossa puusto on voinut kasvaa tai se on voitu hakata. Oksio näyttää tarkemmissa tiedoissa kuviotiedon mittausvuodet ja ilmoitetut hakkuut.
• Rajoitteet. Suojelualueet, ympäristötukisopimukset ja Natura-alueet voivat estää tai rajoittaa hakkuita. Oksio jättää hakkuukiellon alaisen puuston arvon ulkopuolelle ja näyttää sen erikseen.
• Korjuuolot. Tieyhteys ja maaperä ratkaisevat, voiko puun korjata ympäri vuoden vai vain talvella, ja se vaikuttaa siihen, mitä puusta maksetaan. Oksio merkitsee talvikorjuukohteet tilan tarkempiin tietoihin.

Kun nämä ovat selvillä, laskennallinen arvo kertoo, mitä puusto ja maa ovat arvoisia nykyhinnoilla, ja alueen kauppahinnat, mitä muut ovat vastaavasta maksaneet. Kahden luvun avulla tarjous on helpompi perustella kuin pelkällä hehtaarihinnalla.

Tilakauppa vai puukauppa?

Hehtaarihintoja tutkii usein metsänomistaja, joka miettii tilan myymistä. Ennen päätöstä kannattaa erottaa kaksi asiaa. Metsätilan kaupassa myydään maa ja koko puusto, myös nuori metsä, jonka tuotto tulee vasta vuosikymmenten päästä. Puukaupassa myydään vain se puu, joka on nyt hakkuukypsää, ja maa ja nuori metsä jäävät omistajalle.

Oksion Alueen tilakaupat -kortissa lukee siksi myös, että puukauppa on usein parempi valinta. Jos tavoitteena on rahaa nyt, uudistuskypsien kuvioiden puukauppa voi tuoda merkittävän osan tilakaupan summasta, ja maa ja nuori metsä jäävät omistajalle kasvamaan. Jos tila halutaan myydä kokonaan, laskennallinen arvo ja alueen kauppahinnat yhdessä kertovat, missä hintahaarukassa liikutaan. Puun hinnat ja alueittaiset erot löydät kantohinnoista.

Näin arvioit oman metsätilasi hinnan

1. Katso alueen tilakaupat. Etsi oman seutukuntasi tai maakuntasi mediaani ja keskiarvo. Ne kertovat, mihin tavalliset kaupat alueella sijoittuvat.
2. Selvitä tilan puusto. Kuutiot hehtaarilla, puulajit ja tukkiosuus. Vertaa puuston määrää maakunnan metsämaan keskiarvoon taulukossa: kun puuta on selvästi keskiarvoa enemmän, myös hinta on yleensä mediaanin yläpuolella.
3. Katso kehitysluokat kartalla. Kuinka suuri osa tilasta on uudistuskypsää, kasvatusmetsää ja taimikkoa? Uudistuskypsä metsä on rahaa heti, taimikko vasta vuosikymmenten päästä.
4. Laske arvo kuvioittain. Puuston arvo ajantasaisilla kantohinnoilla, kasvatusmetsien odotusarvolisä, taimikoiden arvo ja maapohja. Tämä on tilan laskennallinen arvo.
5. Vertaa laskennallista arvoa ja alueen kauppahintoja. Ero kertoo, kuinka paljon tilasi poikkeaa tavallisesta tilasta, ja antaa neuvotteluun kaksi perusteltua lukua yhden sijaan.

Oksiossa kaikki viisi vaihetta ovat tilan sivulla: arvo, arvo hehtaarilta, alueen tilakaupat, kuviot kehitysluokittain ja kuvioiden arvolaskelmat. Kartan voi värittää kehitysluokan, puulajin, iän tai arvon mukaan. Metsänomistajalle sopivan paketin ja sen sisällön näet sivulta metsänomistajalle ja hinnat sivulta hinnoittelu.

Lähteet

• Maanmittauslaitos, kiinteistökauppojen tilastopalvelu (CC BY 4.0): yksinomaan metsämaata sisältävät rakentamattomat kiinteistöt, yli 10 ha, edustavat kaupat. Jakso 2024–2026 (2026 tammi–syyskuu) ja vuosisarja 2015–2026, haettu 1.10.2026. Maapohjan markkinatasossa sama tilasto, mediaanit 2023–2025.
• Luonnonvarakeskus, valtakunnan metsien inventointi VMI 13/14 (2020–2024): puuston keskitilavuus metsämaalla maakunnittain (CC BY 4.0).
• Demotilojen arvot: Oksio, 5.10.2026. Laskennan aineistot on lueteltu tietolähteissä.